Mobiililaitteilla käteviä ominaisuuksia: QR ja AR
Opeblogi Anne Rongas 25.2.2013
Anne Rongas esittelee Opeblogissaan QR-koodeja (kaksiulotteisia merkkejä) ja lisättyä todellisuutta eli AR:ää (Augmented Reality). Blogitekstistä pääsee perusidean jäljille - kannattaa tutustua.
Osallistuin juuri koulutukseen, jonka aiheena oli lisätty todellisuus. Kurssilla pohdittiin ensin pitkään, mitä etuja AR:nyhdistämisestä opetukseen on - ja onhan niitä alkaen aina alkaen kognitiivisesta tuesta päätyen opiskelijoiden omaan tekemiseen. AR-selaimet ovat tosin vielä hieman mutkikkaita, sen sain itsekin todeta yrittäessäni rakentaa omaa AR-esitystäni.
Olen tutustunut Aurasmaan ja Layariin, jotka ovat molemmat myös iPadin appseja. Tekninen toteutus tuotetaan kuitenkin nettiselaimen kautta avattavalla ohjelmalla, appsit ovat läheinnä AR:n katseluun käytettäviä.
Pettymystä aiheutti kuitenkin näiden ohjelmien mutkikkuus: todellisuutta ei lisätäkään ihan yksinkertaisesti. Tosin harjoitteluaikaa yhden iltapäivän kurssilla ei ollut paljon. Lisäksi minulle valkeni, että saadakseen AR-esityksen toimimaan on liityttävä sen tekijän seuraajaksi sovelluksessa. Ei siis riitä, että avaa appsin ja alkaa etsiä mahdollisia kohteita, joista voisi aueta jotakin mobiililaitteen ruudulle.
Keksin kyllä AR:lle käyttötapoja. Kirjailijoihin voisi tutustua vaikkapa patsaskävelyllä, AR on mahdollista tunnistaa myös sijainnin perusteella. Opiskelijat voisivat itse laatia kirjailijaesityksiä ja tutkia sitten toistensa tuotoksia. Koulukirjastoon voisi tuottaa mielikirjoja esittelevän hyllyn, jossa kirjan kannesta aukeava esitys esittelee paitsi itse kirjan niin m yös sen lukijan.
Mielestäni lisättyyn todellisuuteen kannattaa tutustua. Hämmästytä opettajakollegasi opehuoneessa: lataa mobiililaitteellesi Aurasma-apps ja kohdista etsin kahdenkympin seteliin. Jopa alkaa tapahtua!
Aurasman kotisivulle pääset tästä http://www.aurasma.com/#/explore
Lisätystä todellisuudesta puhutaan nyt paljon. Itse en ole vielä tutustunut siihen liittyviin teknisiin sovelluksiin, mutta minullakin on ollut se käsitys, että hiukan mutkikkaita taitavat vielä olla. Tosiaan, museot, kirjastot ym. oppimisympäristönä tuntuisivat äkkiseltään luontevilta paikoilta soveltaa lisättyä todellisuutta.
VastaaPoista