Kun astuin ensimmäiseen halliin, mykistyin koneiden ja värkkien paljoutta! Kokemus oli häkellyttävä. En ymmärrä some-asioiden hienouksia suomenkielelläkään, joten saksankieliset esittelyt valuivat korvieni ohi kuin vesi hanhen selästä. Ensimmäisten ständien jälkeen olin pyörryksissä tiedon tulvata – ja vaihdoin osastoa! Nuoret miehet esittelivät alan uusimpia keksintöjä ja ohjelmistoja termein ja niin kauniin sanakääntein, että tyydyin vain nyökyttelemään. Eipä juuri kysyttävää tullut. Eihän sitä osaa tietä kysyä, kun ei edes tiedä minne on eksynyt.
Yleensä päädyimme keskustelemaan Suomen tilanteesta – täälläkin tunnustettiin Suomi edelläkävijöiden joukkoon some-maailmassa. Pisa-tutkimuksiin juutuimme – ja kysymys kuului, mikä mielestäni on ratkaisevin ero koulujärjestelmien välillä. Some-seikkailuni ei siis sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Mieleenpainuvin – siis ainoa, jonka äärellä en
ensimmäisestä klikkauksesta pudonnut kärryiltä – oli MatchWareMindview5
ajatuskartta ja projektin hallinta ohjelma, joka on oiva työkalu
’brainstormingiin’, töiden organisointiin ja omien ideoiden esittelyyn. Se
pohjautuu Mindmapping-teoriaan ja esitteen mukaan lisää luovuutta,
selkiinnyttää ajattelua ja kehittää muistia. Valittavana on valmiita pohjia,
helppokäyttöisiä , yhdellä klikkauksella ihmeitä tekeviä toimintoja. Voit
linkittää tekstiä, kuvia ja videoklippejä suoraan netistä.
Tekemänsä miellekartan
voi muokata word-tiedostoksi, PowerPoint-esitykseksi. Yhdellä
kilikkauksella sinulla on valmis esitelmä, lopputyö tai kirjoitelma. Voit
esitellä tuotostasi aikajanana, puumallina tai otsikoina. Saat
sisällysluettelon valmiina, tarvittavat lähdemerkinnät automaattisesti.
Lähdemerkintöjen oikeellisuus ja merkintä olivat pääargumenttejä esittelyssä,
ne ovat päivän kuuma puheenaihe täällä Saksassa. Ovathan sekä
puolustusministeri että opetusministeri joutuneet eroamaan siksi, että heidän
väitöskirjansa ovat osoittautuneet plagiaatioksi.
Käteen jäi siis hyvin vähän kerrottavaa – enkä osaakaan
sanoa, mikä on IN. Maa on laaja ja jaettu osavaltioihin, jotka ovat kovin
erilaisissa asemissa väestöpohjansa ja taloudellisen tilansa vuoksi. Se mikä
eteläisessä, rikkaassa Baijerissa on itsestään selvää, on täällä köyhemmässä
teollisuusalue Nordrhein Westfalenissa unelmaa. Kun Baijerissa oppilaille jaetaan läppäreitä ja I-padeja,
täällä NRW:ssä kirjoitetaan vielä
mustekynällä. Joskus kouluissa on pulaa
jopa liiduista. Tasan eivät käy onnenlahjat. Täälläkään.
Oppimateriaali osastolla kierrellessä käteen tarttui
kirja, joka tarjosi 66 käytännön ideaa digitaalisen median hyödyntämiseen
opetuksessa. Sina Müllerin ja Yasmin Serthin ”Mit digitalen Medien den Schultag optimieren” (Verlag an der Ruhrin, NRW) http://www.verlagruhr.de/shop/dynvadr/shop/showproddtl.php?item=1807
ei tarjonnut juurikaan mitään uutta tai mullistavaa. Kirja on suunnattu
vasta-alkajille ja lähtee liikkeelle sähköpostin käytössä kodin ja koulun
yhteistyössä. Alkuosa esittelee mahdollisuuksia, joilla opettaja voi
organisoida ja helpottaa omaa niin yhteydenpito, suunnittelu kuin arviointi
tehtäviään. Opetuksen valmistelu,
läpivieminen ja jälkityöskentely saavat oman lukunsa. Siinä esitellään mm.interaktiivisten tehtävien
laatimista, koulun/luokan omien kotisivujen tekemistä. Myös MP-soittimien,
smartboardin, twitterin ja iphonen hyödyntämistä opetuskäytössä sivuttiin.
Oppilaiden aktivointiin, innostamiseen ja omaehtoiseen
työskentelyyn tarjottiin esimerkeiksi mm. virtuaalista ystävyyskoulutoimintaa,
eTwinning www.etwinning.de , oman äänikirjan tekeminen, digitaalisen
posterin tekeminen www.glogster.com
, virikkeitä taiteen tekemiseen www.sixdots.de sekä sarjakuvien suunnittelemiseen. Mielenkiintoisin
itselleni oli www.leo.org
online-sanakirja , joka ensi silmäyksellä näytti oivalta avulta vieraan kielen
opppimiseen, erityisesti sanaston opetteluun.
Tein havainnon : messujen
e-learning ja tekniikka osastoilla oli pääasiassa miehiä esittelemässä
tarjontaa. Kirja- ja oppimateriaali osastoilla pääasiassa naisia. Käteeni
tarttuneen Käsi- /oppikirjan kirjoittajat olivat naisia. Skasan kielen
teitittely kulttuuri aiheuttaa haasteita kirjoittajille, kun puhuttelumuoto ’te’ yksikössä on erilainen mies-/naispuolista
lukijaa puhuteltaessa. Käsikirjan tekijät selittivät alkusanoissa, että
luettavuuden ja selkeyden kannalta he ovat valinneet yhden puhuttelun muodon
kirjan ohjeistuksiin ja se oli teitittely maskuliinimuodossa. Enemmistön
lukijakunnasta oletettiin siis olevan miespuolisia. Googletin wikipediassa
hakusanalla ’social media’ ja vertasin miten saksaksi ja suomeksi kirjoitetut tekstit erovat toisistaan. Saksassa
lähestytään somea painotetummin yhteiskunnallisen ja talouselämän näkökulmasta
kuin Suomessa. Suomessa yhteisöllisyys painottuu mielestäni enemmän. Samainen
lähde vahvisti myös havaintoni some-maailman miesvoittoisuudesta toteamalla,
että alalla vallitsee ”männliche Dominanz”.
Totesin somen
käytön, kuten muidenkin opetuksellisten suuntausten ja asioiden, olevan vahvasti
sidoksissa vallitsevan yhteiskunnan rakenteeseen, perinteeseen, arvoihin
sekä opetuskulttuuriin ja –traditioon.
Suomalainen some-kehitys kulkee omaa polkuaan,saksalainen omaansa. Ne eivät ole
ristiriidassa keskenään, ei voi sanoa kumpi on parempi , ne ovat kuitenkin
erilaisia. Some palvelee ympäröivää ja olemassa olevaa yhteiskuntaa parhaalla
mahdollisella tavalla, yhteiskunnan ehdoilla.
Vanha koneeni ei meinaa millään jaksaa tässä some-opiskelun tahdissa, vetelee viimeisiään. Yritin lisätä tekstiin MatchWareMindView5:n linkin siinä onnistumatta. Laitan sen siis tänne kommenttiosasatolle : http://www.matchware.com/education/mindview.htm
VastaaPoistaKuin Liisa Ihmemaassa :)!
VastaaPoistaEhkä tuollaisen messukokemuksen jälkeen voi ajatella, että nappaan täältä merestä parhaat herkkupalat omaan käyttööni. Kävin vilkaisemassa tuota mind...-linkkiäsi ja katsoin ihan huvikseni hintaa. Arvokas olisi hankittavaksi, mutta ilmaiseksi pääsee kokeilemaan. Mielenkiintoiselta näytti, mutta ehkä pysyttelen noissa vapaissa ohjelmissa.
Nostit esille sukupuolijakauman näyttäytymisen messuilla. Koneet ja laitteet tuntuvat edelleen viehättävän miehiä enemmän. Poikien peli-into näkyy kuulemma jo nyt englanninkielen osaamisen vahvistumisena. Tilastollisesti katsottuna, miehet käyttävät Suomessakin internetin palveluja enemmän kuin naiset.(http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_kat_002_fi.html
Toisaalta voitaisiin kait ajatella, että valmiiden sovellusten käyttö on yhtä suosittua sekä miesten että naisten keskuudessa.
Luulisi, että opetushenkilöstön suhteen sukupuolijakauma ei olisi ihan noin selkeää.
Näin pohti Raija
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiteytyykö näissä Raijan havainnoissa jotakin keskeistä tekniikan ja pedagogiikan yhteensovittamisen haasteista? Tekniikan ja pedagogiikan asiantuntijat ovat eri leireistä? Haussa olisi taitaja, joka hallitsee nämä kaksi asiantuntijuutta. Pedagogiikka edellä olisi mentävä, tunnettava tekniikan sovellukset riittävän hyvin voidakseen valita kuhunkin tarkoitukseen sopivan työkalun. Tekemällä onneksi oppii, niikuin tälläkin kurssilla.
VastaaPoistaMielenkiintoinen pointti Leila! Somen Ihmemaa on vasta avautumassa minulle - ja pohdin juuri samaa dilemmaa pedagogiikan / asiantuntijuuden / tekniikan yhdistämistä. Miten paljon somea voisikaan hyödyntää niin monella alalla/ oppiaineessa - vain taivas rajana! Yhteistyötä yli oppiainerajojen - jokainen toisi oman osaamisensa peliin. Ilmaisutaidon/draaman opetukseenkin somea voisi hyödyntää todella monipuolisesti - tätä aihetta olen (draama)kollegoiden kanssa joskus sivunnutkin, mutta aina se on jäänyt siihen, ettei meistä kukaan oikein ole ymmärtänyt tekniikkapuolta. Kun luin some-opusta, totesin, että kovin meillä ovat samat argumentointi lauseet draaman puolestapuhujillakin siitä, miksi draamaa/somea tulisi käyttää enemmän... teen siitä oman postauksen, joten ei tässä sen enempää. Ja kyllä, tekemällä oppii - ja siinä sivussa oivaltaa yhteistyön voiman ja saa jopa "kuningasajatuksia".
PoistaTeit ja toit mukaan keskusteluun paljon vertalutietoa asioista Suomen ja Saksan välillä. Varmasti mahtava kokemus nuo messut. Mitenköhän paljon saksalaiset sosiaalisen median, pelien, aineistojen ym. tuottajat antavat ilmaista alustaa & materiaalia käytettäväksi vapaasti vai ovatko kaikki nuo esimerkkisi maksullisia. Minulle tarttui Leo ja sixdots nyt matkaan:). Onneksi on sukulaisia Saksassa, joten hekin saivat nyt puuhaa.
VastaaPoista