Sosiaalinen kirjanmerkkaus

Sosiaalinen kirjanmerkkaus tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi tallentaa tiettyyn verkkopalveluun internetistä löytämiään sivustoja ja hallita näin vastaanottamansa tiedon määrää. Tarjolla on useita sosiaaliseen kirjanmerkkaukseen erikoistuneita verkkopalveluja, joiden käyttöönotto edellyttää rekisteröitymistä. Ideana on, että rekisteröidyttyään käyttäjä voi tallentaa linkkejä käyttäjätililleen, asiasanoittaa eli tagittaa niitä ja kuvailla.

Opetuskäyttöön sopivia palveluita ovat esimerkiksi Del.icio.us ja  Diigo. Oppilaan kotona luomat kirjanmerkit ovat koulussakin aina saatavilla, eikä käyttäjä ole täten enää kone- tai selainriippuvainen kirjanmerkkiensä osalta. Kirjanmerkkipalveluiden käyttö alentaa osallistumiskynnystä, koska esimerkiksi Del.icio.us-tiliä on kenen tahansa helpompi muokata ja lisätä sinne uusia linkkejä kuin esim. koulun kotisivulle.

Olen opettanut sosiaalisen kirjanmerkkauksen oppilaille samassa yhteydessä, kun he ovat saaneet työstettäväkseen esim. tutkielman tai laajemman tekstin, jonka kirjoittaminen edellyttää lähteiden käyttöä. Oppilaan käyttämät lähteet ovat opettajan tarkistettavissa kirjanmerkkipalvelussa, mikä helpottaa myös ohjauksen ja tuen antamista oppilaalle tämän tehtävässä.

Suosittelen lämpimästi!

Wikillä viisaammaksi - purot.net -wiki lukiossa

Olen käyttänyt purot.net -wikiä lukion äidinkielen opetuksessa. Opettajan kannalta wiki toimii mainiosti kurssin materiaalien ja aikataulujen esittämisessä, oppilaiden töiden kommentoinnissa ja arvioinnin välineenä. Wikin avulla on kursseihin saanut ryhtiä: enää en jaa entiseen tapaan oppilailleni monistenippuja tai muistuta tehtävistä. Kaikki tarvittava tieto kurssin asioista löytyy helposti wikistä. - Seuraavat kommentit ovat oppilaitteni haastatteluista, jotka tein Edutool-opintojen graduani varten keväällä 2012.

Mihin wikiä kannattaa käyttää?

Wiki toimii hyvin ryhmätöiden työympäristönä. Oppilasryhmät voivat luoda työtään varten tarvittavan määrän sivuja ja niitä on helppo ryhmitellä. Ryhmien sivut ovat toimineet muistiinpanoja varten, samoin ryhmän lopullinen tuotos on tallennettu sivuille.

"Sinne kirjotettiin vaikka muistiinpanot ja niitä pysty sitte kotona kattoo ja sitte tekkee tehtäviä."

Tuotos voi olla esim. diaesitys SlideSharen kautta upotettuna, YouTube-video tai Prezi-esitys. Upottaminen, niin kuin  wikin tekniikka muutenkin, on ollut helppo oppia:

"Ku sinne wikiin menee ni sitä on helppo käyttää, jos toinen on tehny ni pystyy sit muokkaamaan, siitä on tosi helppo."

Wikin keskustelupalsta on mainio töiden kommentointiin ja tiedon vaihtoon. Opettajana on helppo kommentoida oppilaiden keskeneräisiäkin töitä, samoin oppilaat kommentoivat toistensa töitä.

"Sitte pysty kommentoimaan aina että hei sää et oo tehny sitä tai tätä niin hoksaaks sää tuossa sitä tai tätä juttua."

Wikin keskustelupalstan avulla oppilaat pystyivät siis myös ohjaamaan toisiaan ja näin yhdessä vastaamaan työn valmistumisesta. Jos haluaa jättää pienen kannustuksen, voi peukuttaa. Nämä kaikki palautteet ovat oppilaat kokeneet rohkaisevina.

 "Se ohjaa tavallaan siihenki, että antaa itelle myös palautetta, ja mahollisimman reaalisesti miettii, että miten tää nyt suju tää homma."

 Näin wikin käytössä toteutuu tärkeä oppimisen sosiaalinen luonne ja se lisää myös oppilasryhmän yhteishenkeä. Keskustelun avulla oppilaat huomasivat myös töiden laadun parantuneen:

"Se toimi paremmin ku käytti sitä keskustelupalstaa, tai ainaki meillä se viimenen työ meni paremmin."

Sekä opettajan että oppilaan kannalta wikin vahvuus on sen näppäryys tiedon keruuta ja käsittelyä varten. Tieto ja tehtävät eivät ole kenenkään oppilaan tai opettajan mukana, vaan ne ovat kaikkien nähtävillä, luettavissa ja käytettävissä. Tämä helpottaa opiskelua monin tavoin.

"Sitte pysty kahtoon itekki ne sieltä nii ei jäänyt tavallaan paitsi siitä tunnista."

Opettajan lisäämän materiaalin ja toisten oppilastöiden ja kommenttien lukeminen rikastuttaa aidosti oppimista:

"Ku katto toisten ryhmien töitä niistä sitte oivaltaa paljon niitä uusia puolia mitä ei osannu ite aatella ja sitte kö antaa vielä sen oman työpanoksen silleen niin kö oppi ajattelemaan niin kö laajasti."

Kaiken kaikkiaan wiki toimii hyvin yhteisöllisen oppimisen ympäristönä tarjoamalla mahdollisuuden tiedon keräämiseen, käsittelyyn ja tiedon rakentamiseen keskustelemalla.

Mihin purot.net -wiki ei oikein sovi

Purot.netin heikoin lenkki on tekstikehys. Se ei toimi yhteisöllisenä kirjoitusalustana, ja tämä on puute, koska äidinkielessä kirjoittaminen on olennaista. Niinpä olemmekin käyttäneet wikin rinnalla google.docsia kirjoitusalustana. Samoin online-keskusteluun tarvittaisiin toisenlainen työkalu, ja jotkut oppilaat ovatkin kaivanneet chattia. Toisaalta usein ryhmätyöhön kuuluvaa kirjottamista varten chattia paremmin toimii kaksikko google.docs ja skype.

Wikin hyödyt:

• kaikki materiaali on samassa paikassa kaikkien saatavilla
• ryhmätyöympäristö: muistiinpanot, keskustelut, valmiit työt, kommentit
• yhteinen tiedon rakentaminen
• yhteisöllisyys
• yhteistyötaitojen oppiminen

Pirjo Kananen
Siikajoen lukion ja Ruukin yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, pirjo.kananen@siikajoki.fi
http://letopinnot.wordpress.com

Lisälukemista:

Pönkä, H., Impiö, N. & Vallivaara, V. (2012). Sosiaalisen median opetuskäyttö. Oppimisen teoriaa ja kokemuksia DevelOPE –hankkeessa.Oulun yliopiston oppimateriaalia.

Prezillä vaihtelua esityksiin

Mikäli kaipaat vaihtelua perinteisiin PowerPoint-esityksiin, Prezi on oikein oiva vaihtoehto. Sen tarjoamassa visuaalisuudessa on aivan erityistä viehätysvoimaa. Prezi ei myöskään ole samalla tavalla sidottu kronologiseen esitystapaan kuin PowerPoint, vaan siinä voidaan helposti liikkua eri osien välillä. Prezin etuina on visuaalinen kokonaisuuksien ja merkityssuhteiden havainnollistaminen, sillä siinä on mahdollista ikään kuin zoomata tasojen sisään.  

Prezin parissa työskentely innostaa ja motivoi, mistä johtuen se sopii hyvin opetuskäyttöön. Ehdotonta plussaa on se, että samaa esitystä voi yhtä aikaa työstää useampi käyttäjä ja jokaisen käyttäjän läsnäolo on helposti havaittavissa piirrettyjen hahmojen muodossa. Yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää, että käyttäjät ovat tietoisia toisistaan. Valitettavasti Prezissä ei kuitenkaan (ainakaan toistaiseksi) ole mahdollista käydä keskusteluja käyttäjien välillä. Viestimahdollisuus helpottaisi yhteistöllistä työskentelyä. Itse olen käyttänyt Preziä yhteisöllisesti siten, että puheyhteys on hoidettu jollakin toisella ohjelmalla, esimerkiksi Skypellä tai Google Hang Outilla.

Ensi kosketukseni Preziin oli eräällä yliopistokurssilla, jossa ryhmässä opettelimme yhdessä Prezin käyttöä. Vaikka ohjelma oli vieras, sen parissa puuhastelu oli todella hauskaa ja mukaansatempaavaa. Yrityksen ja erehdyksen poluilla seikkaillessa työskentelyä ei millään malttanut lopettaa ja varsin pian perusniksit avautuivat. Kesti hieman aikaa ”oppia pois” PowerPointin käytössä opitusta kronologisesta esitystavasta ja oppia hyödyntämään Prezin tarjoamaa kokonaisuuksien hahmottamista. Suosittelen kaikkia lämpimästi kokeilemaan ja rohkeasti yrittämään!

Mielestäni Prezi soveltuu erittäin hyvin opetuskäyttöön. Esimerkiksi biologian ja maantiedon oppitunneilla on Prezin avulla erittäin helppoa havainnollistaa esimerkiksi ihmiskehon rakennetta suuremmista kokonaisuuksista pienempiin yksityiskohtiin (esimerkiksi lihaskudos, lihassolu, myofibrilli...) tai maantieteellisten alueiden rakennetta. Uskoisin, että Prezin tarjoama visuaalisuus, vaihtelevuus ja uutusarvo ovat plussaa oppilaiden mielenkiinnon herättämisessä. Tosin erilaisten efektien käytön kanssa täytyy olla varovainen, ettei viehätysvoima kulu liian ahkerassa käytössä ja liiallinen sisään ja ulos zoomaaminen vie huomiota oleellisilta seikoilta toisarvoisiin tekijöihin. Pahimmassa tapauksessa esitys voi ahdistaa katsojaa ja aiheuttaa "merisairautta".

Prezistä on saatavilla erilaisia versioita. Ilmaisversiossa kaikki esitykset ovat julkisia, maksullisissa versioissa esitysten julkisuutta voidaan säätää. Opetuskäyttöön on suunnattu aivan oma lisenssinsä, jossa käyttäjä voi säätää jokaisen esityksen julkisuutta. Käytä oppilaitoksesi sähköpostitunnusta kirjautuessasi tähän opetuskäyttöön suunnattuun Preziin.

Prezin etuja:

• mielenkiinnon herättäminen opiskeltavaan asiaan
• motivoiva ja innoittava työskentelymuoto
• monipuolinen havainnollistaminen; kuvien, tekstien, videoiden yms. liittäminen esitykseen on helppoa
• kokonaisuuksien hahmottaminen (yleiskuvauksesta yksityiskohtiin)
• etäisyyksien hahmottaminen
• ilmiön ymmärtäminen
• joustava eteneminen esityksen osien välillä
• ajatusten jäsentäminen (toimi esimerkiksi mind mapin tapaan)
• soveltuu yhteisölliseen työskentelyyn
• asiantuntijuuden jakaminen; tiedon helppo jakaminen erilaisia kanavia pitkin (Facebook, Twitter, You tube, upotukset blogeihin)

Mikä Prezi oikein on? Löysin aiheesta lyhyen esityksen, jonka Linda Saukko-Rauta on tehnyt.



Lue lisää kuinka esityksiä tehdään Prezillä Anne Rongaksen blogikirjoituksesta.

Oletko sinä hyödyntänyt Preziä opetuskäytössä? Millaisia kokemuksia sinulla on Prezin käytöstä? Millaisiin yhteyksiin Prezi mielestäsi soveltuu? Mihin käytössä tulisi mielestäsi kiinnittää huomiota? Mitkä ovat ohjelman edut ja haitat?

 

Yhteisöllistä bloggaamista

Tämä blogi kuuluu osana "Opettaja sosiaalisen median hyödyntäjänä" -kurssia, jonka aikana kurssin opiskelijat kirjoittavat blogia yhteisöllisesti.