lauantai 2. maaliskuuta 2013

Etäopetusta Hangoutilla - vai oliko se ...

Etäopetusta Hangoutilla
  • vai oliko se Skype vai Adobe Connection?

Etänä, mutta ei erityksissä
Muutama vuosi sitten altistuin pahasti sädesienten ja homeiden aiheuttamille sisäilmatoksiineille. Saan edelleen voimakkaita oireita sisäilman myrkyistä enkä pysty toimimaan erityisopettajana. Homenokkana eläminen on rajoittunutta. Sosiaalinen kanssakäyminen, tiedonhankinta, opiskelu sekä ihan tavallinen rentoutuminen lukemisen, näkemisen ja esittävän taiteen parissa on siirtynyt suurelta osin verkkoon. Tämä Some-kurssi on minulle siis uudenlaisen työn ja elämisen välineiden opiskelua.

Tulevaa työtäni olen rakentamassa etäopetuksen kentälle. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa pystyn tvt:n avulla toimimaan opettajana, kasvamisen ja oppimisen tukijana.
Kotikuntani on viime vuosina laajentunut pinta-alaltaan ja koulujen lukumärä on kasvanut. Oppijoiden joukko on kirjava ja meillä on huoli opetussuunnitelman mukaisten palvelujen tarjoamisesta jokaiselle koululle. Yksi ryhmistä on suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat. Etäopetuksen kautta yksittäiselle maahanmuuttjaoppilaalle on mahdollisuus saada opetusta, jossa hän saa tarvisemaansa tukea myös valmistavan opetuksen jälkeen. Monikulttuuristen oppilaiden tukeminen suomenkieliseen kouluun siirryttäessä kaipaa ohjaajaa. Minulle tästä voisi löytyä mahdollisuus tehdä töitä järkevällä tavalla.

Somen välineet
Kaupunkimme opetustoimessa on pitkää tehty etäopetusta Kaukopulpetin avulla. Opetus jakautuu suomenkielen opetukseen maahanmuuttajille (S2-opetus) ja äidinkielenopetukseen ulkomailla asuville suomenkielisille koululaisille. Tähän joukkoon voidaan lisätä myös ne oppilaat, jotka eivät terveydellisistä tai muista syistä voi osallistua perusopetukseen. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/16553_Kauko_esite_S2_25102006.pdf

Videoneuvottelut ovat oleellinen osa etäopetusta. Wikipedian mukaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Videoneuvottelu) se tarkoittaa kahden tai useamman osallistujan välistä keskustelua, jossa hyödynnetään tekniikan mahdollistamaa kuvan ja äänen siirtoa reaaliaikaisesti paikasta toiseen. Nykyään videoyhteyden luominen onnistuu näppärästi koulujen verkossa ja mobiililaitteillakin. Toimiva verkkoyhteys, nettikamera ja kuulokemikrofoni-yhdistelmä ja sopiva sovellus saadaan joka koululle. Kaukopulpetti käyttää tarpeen mukaan Adobe Connectia tai Skypeä. Koulujen verkossa kunnan hankkima sovellus toimii. Osa työstäni tulisi kuitenkin olemaan kodista kotiin tehtävää, joten mietin vahvasti avoimesti saatavilla olevia sovelluksia. Ihan tarkkaa tietoa kaikista käytössä olevista ohjelmista ei minulla ole ja esim. Virpi Pietikäisen mainitsema Wyev oli ihan uusi tuttavuus  Verkkovideoluento: Verkon välineitä opettamisen ja oppimisen tueksi / Virpi Pietikäinen (31 min).

Itseäni kiinnostaa tuo Google Hangout. 
http://www.google.com/intl/fi_ALL/+/learnmore/hangouts/
 Google tarjoaa monia sovelluksia, joita opettajan helppo käyttää työvälineinä. Samalla tilillä, kirjautumisella pääsee käyttämään ilmaiseksi myös Hangouttia. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Aloitat hangoutin ja kutsut sinne osallistujia. Tässä sovelluksessa pääset jakamaan tapaamisen yhdeksän osallistujan kesken. Äänen ja kuvan lisäksi palvelussa on keskustelupalsta, jossa voi pikaviesteillä muiden kanssa. Näkymään voi avata driven kautta teksti/tehtäväpohjia, kuvia, videoita. Yhteinen keskustelu onnistuu, kun mikit ovat kunnossa ja kuulokkeet kytkettyinä. Yhdessä voidaan pelata pelejä, kirjoittaa ja houkuttaa oppilaita käyttämään puhetta. Headsetti lienee lähes välttämätön useamman keskustelijan tapaamisissa. Kaiuttimista tuleva ääni lähtee helposti kiertämään ja saa aikaan epämiellyttävän kakofonia, josta ainakin muutamilla kurssilaisista on kokemusta. 

Hangout tuo mieleen hengailun, roikkumisen. Etäopetuksen välineenä videoneuvottelut ovat tiiviitä ja tavoitteellisia tuokioita. Kontakti oppilaan ja opettajan välillä vahvistuu näköyhteyden avulla. Pääsemme suoraan viestintää, kaukaa lähelle ja harjoittelemaan asioita ihan naamatusten. Suora yhteys oppilaan kanssa voi tuntua jopa raskaalta, joten suunnittelussa on tietenkin huomoitava oppilaan tarpeet ja taitotaso. Tunneilla on ainakin alussa hyvä olla mukana tukihenkilö, opettaja tai koulunkäynnin ohjaaja, joka varmistaa tekniikan toimivuuden. Pulmatilanteita varten on hyvä laatia parikin varasuunnitelmaa, ettei oppilaan aika kävisi pitkäksi, tyhjäksi roikkumiseksi. Suomi toisena kielenä opetukseen ja ylipäätään kielten etäopetukseen olen jo nyt saanut hyviä vinkkejä Vieraat kielet verkossa -webinaarissa (http://vieraatkieletverkossa.wordpress.com/).

Tulevassa työssäni käytän tätä sovellusta ehkä myös kotien kanssa viestitellessäni. Hangout on hyvin käyttökelpoinen väline työharjoittelujen seuraamiseen, ohjeiden jakamiseen ja tutusmispaikan ohjaajan kanssa käytäviin keskusteluihin. Videoneuvottelun avulla säästyy aikaa ja matkakustannuksia, jos tällaiset kestävän kehityksen asiat halutaan nostaa esille. Toinen asia, johon törmäsin näitä googlen ohjelmia selatessani oli turvallisuus. Ideana voisi olla, että opintojen myötä nuoret saavat tästä uuden välineen vapaa-aikaansa varten. He löytäisivät esim. saman kielen edustajia ja käyttäisivät Hangouttia myös kotikielen opiskelussa. Yhteydenpito ystävien ja sukulaisten kanssa helpottuisi. Erilaisuuden ja eristyneisyyden kokemusten jakaminen verkossa voi auttaa löytämään yhteisöllisyyttä. Mutta, avoimuudessa on hankaluutensa. Piireihin voi tuppautua ulkopuolisia. Googlen sivuilla on onneksi hyvää materiaalia nettikäyttäytymisestä ja turvallisuudesta. Siellä oli lukemisen arvoisia vinkkejä meille kaikille. Google+ -turvallisuusopas teini-ikäisille ( https://support.google.com/plus/bin/answer.py?hl=fi&answer=2407397&topic=2409412&rd=1)

Teknisistä ratkaisuista ja sovelluksista en ehkä vielä osaa kirjoittaa, mutta opiskelen aihetta vakavin aikein, joitakin palasia kaukaa, somea etänä...








7 kommenttia:

  1. Hangout oli kyllä mukava tapa tehdä ryhmätehtäviä. Tietysti niitä ääniongelmia voi tulla tai jotakin muutakin. Mutta jos ei lähtenyt ääntä, niin pystyi viestittämään kirjoittamalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kijoittaminen ja viestittely on tärkeää. Vielä voisi sopia sihteerin tekemään muistiinpanoja tapaamisesta. Minullahan ei silloin ryhmämme tapaamisessa mikki toiminut. Syy selvisi pari päivää istunnon jälkeen. Vanhan läppärini mikkipiuhan liitäntä ei toimi. Seuraassa keskustelussa oli jo äänen kanssa mukana.

      Poista
  2. Hangout vaikuttaa ihan käyttökelpoiselle työvälineelle, kun sitä oppii käyttämään. Jonkinlainen "Opesome2013 - Hangout" -opintopiiri olisi tarpeellinen. Näin voisi kokeilla Hangoutin ominaisuuksia ymmärtävässä ympäristössä. Opiskelijat (erityisesti aikuisopiskelijat) eivät välttämättä ymmärrä, jos ope sählää kovin pahasti tekniikan kanssa. Meidän ryhmätyössämme Hangout ei mielestäni päässyt oikeuksiinsa kuuluvuus-, ym. ongelmien vuoksi. Hangout jäi siten kokeiluasteelle.

    VastaaPoista
  3. Ari, olet oikeassa, että tätä pitää vielä harjoitella. Ikärajat tuovat myös pulmia eteen, jos työskentelee alakoululaisten kanssa, google+ -tilin luomiseen pitää olla 13-vuotias. Omissa töissäni yhteyden pohjana voisi olla opettajan tai koulunkäynninohjaajan avaama yhteys.

    VastaaPoista
  4. Opettajan tai ohjaajan avaama yhteys saattaa olla tarpeellinen myös varttuneemmalle koululaiselle/opiskelijalle. Hyvä ehdotus Raija!

    VastaaPoista
  5. Olisi kiva kokeilla tuota hangouttia ja verrata sitä adobe connectiin opetuksessa.

    VastaaPoista
  6. Tuli tässä vielä mieleen, että mitenkäs se on, jos ohjaa työharoittelua Hangoutin välityksellä, niin pitääkö vastaanottajallakin olla Google-tili eli google s-postiosoite? Tämä sama tilanne tulee eteen alakoulun oppilaiden vanhempien kanssa eli pitääkö olla g-tili?
    Hangoutin salaus ei ole niin vahva, että kannattaa näissäkin "ohjauksissa" jättää henkilökohtaisuudet väliin nimet ym.

    VastaaPoista