Mikä mahtaa olla IN - ?

Piipahdin  opetusalan messuilla, Didacta- messuilla, Kölnissä helmikuun lopussa. Messujen pääteemana perinteisten oppimateriaaliesittelyjen ohella oli e-learning. Lupailin ennen lähtöäni kirjoittaa tänne blogiin Saksan kuulumiset ja selvittää, mikä täällä on some-alalla IN. Tulipa luvattua suuria – ja ”myytyä talja ennen karhunkaatoa”. Some maailman ’keltanokalle’ – alaa juurikaan termiä enempää tuntevalle – messut olivat enemminkin helvetti kuin taivas. 

Kun astuin ensimmäiseen halliin,  mykistyin koneiden ja värkkien paljoutta! Kokemus oli häkellyttävä. En ymmärrä some-asioiden hienouksia suomenkielelläkään, joten saksankieliset esittelyt valuivat korvieni ohi kuin vesi hanhen selästä. Ensimmäisten ständien jälkeen olin pyörryksissä tiedon tulvata – ja vaihdoin osastoa! Nuoret miehet esittelivät  alan uusimpia keksintöjä ja ohjelmistoja  termein ja niin kauniin sanakääntein, että tyydyin vain nyökyttelemään. Eipä juuri kysyttävää tullut. Eihän sitä osaa tietä kysyä, kun ei edes tiedä minne on eksynyt.

Yleensä päädyimme keskustelemaan Suomen tilanteesta – täälläkin tunnustettiin Suomi edelläkävijöiden joukkoon some-maailmassa. Pisa-tutkimuksiin juutuimme – ja kysymys kuului, mikä mielestäni on ratkaisevin ero koulujärjestelmien välillä. Some-seikkailuni ei siis sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaan.

 

Mieleenpainuvin – siis ainoa, jonka äärellä en ensimmäisestä klikkauksesta pudonnut kärryiltä – oli MatchWareMindview5 ajatuskartta ja projektin hallinta ohjelma, joka on oiva työkalu ’brainstormingiin’, töiden organisointiin ja omien ideoiden esittelyyn. Se pohjautuu Mindmapping-teoriaan ja esitteen mukaan lisää luovuutta, selkiinnyttää ajattelua ja kehittää muistia. Valittavana on valmiita pohjia, helppokäyttöisiä , yhdellä klikkauksella ihmeitä tekeviä toimintoja. Voit linkittää tekstiä, kuvia ja videoklippejä suoraan netistä.

Tekemänsä miellekartan  voi muokata word-tiedostoksi, PowerPoint-esitykseksi. Yhdellä kilikkauksella sinulla on valmis esitelmä, lopputyö tai kirjoitelma. Voit esitellä tuotostasi aikajanana, puumallina tai otsikoina. Saat sisällysluettelon valmiina, tarvittavat lähdemerkinnät automaattisesti. Lähdemerkintöjen oikeellisuus ja merkintä olivat pääargumenttejä esittelyssä, ne ovat päivän kuuma puheenaihe täällä Saksassa. Ovathan sekä puolustusministeri että opetusministeri joutuneet eroamaan siksi, että heidän väitöskirjansa ovat osoittautuneet plagiaatioksi.

Käteen jäi siis hyvin vähän kerrottavaa – enkä osaakaan sanoa, mikä on IN. Maa on laaja ja jaettu osavaltioihin, jotka ovat kovin erilaisissa asemissa väestöpohjansa ja taloudellisen tilansa vuoksi. Se mikä eteläisessä, rikkaassa Baijerissa on itsestään selvää, on täällä köyhemmässä teollisuusalue Nordrhein Westfalenissa unelmaa. Kun Baijerissa  oppilaille jaetaan läppäreitä ja I-padeja, täällä NRW:ssä  kirjoitetaan vielä mustekynällä. Joskus kouluissa  on pulaa jopa liiduista. Tasan eivät käy onnenlahjat. Täälläkään.

Oppimateriaali osastolla kierrellessä käteen tarttui kirja, joka tarjosi 66 käytännön ideaa digitaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Sina Müllerin ja Yasmin Serthin ”Mit digitalen Medien den Schultag optimieren” (Verlag an der  Ruhrin, NRW)  http://www.verlagruhr.de/shop/dynvadr/shop/showproddtl.php?item=1807 ei tarjonnut juurikaan mitään uutta tai mullistavaa. Kirja on suunnattu vasta-alkajille ja lähtee liikkeelle sähköpostin käytössä kodin ja koulun yhteistyössä. Alkuosa esittelee mahdollisuuksia, joilla opettaja voi organisoida ja helpottaa omaa niin yhteydenpito, suunnittelu kuin arviointi tehtäviään.  Opetuksen valmistelu, läpivieminen ja jälkityöskentely saavat oman lukunsa.  Siinä esitellään mm.interaktiivisten tehtävien laatimista, koulun/luokan omien kotisivujen tekemistä. Myös MP-soittimien, smartboardin, twitterin ja  iphonen  hyödyntämistä opetuskäytössä sivuttiin.

Oppilaiden aktivointiin, innostamiseen ja omaehtoiseen työskentelyyn tarjottiin esimerkeiksi mm. virtuaalista ystävyyskoulutoimintaa, eTwinning www.etwinning.de  , oman äänikirjan tekeminen, digitaalisen posterin tekeminen www.glogster.com  , virikkeitä taiteen tekemiseen www.sixdots.de  sekä sarjakuvien suunnittelemiseen. Mielenkiintoisin itselleni oli www.leo.org online-sanakirja , joka ensi silmäyksellä näytti oivalta avulta vieraan kielen opppimiseen, erityisesti sanaston opetteluun.

Tein  havainnon : messujen e-learning ja tekniikka osastoilla oli pääasiassa miehiä esittelemässä tarjontaa. Kirja- ja oppimateriaali osastoilla pääasiassa naisia. Käteeni tarttuneen Käsi- /oppikirjan kirjoittajat olivat naisia. Skasan kielen teitittely kulttuuri aiheuttaa haasteita kirjoittajille, kun puhuttelumuoto  ’te’ yksikössä on erilainen mies-/naispuolista lukijaa puhuteltaessa. Käsikirjan tekijät selittivät alkusanoissa, että luettavuuden ja selkeyden kannalta he ovat valinneet yhden puhuttelun muodon kirjan ohjeistuksiin ja se oli teitittely maskuliinimuodossa. Enemmistön lukijakunnasta oletettiin siis olevan miespuolisia. Googletin wikipediassa hakusanalla ’social media’ ja vertasin miten saksaksi ja suomeksi  kirjoitetut tekstit erovat toisistaan. Saksassa lähestytään somea painotetummin yhteiskunnallisen ja talouselämän näkökulmasta kuin Suomessa. Suomessa yhteisöllisyys painottuu mielestäni enemmän. Samainen lähde vahvisti myös havaintoni some-maailman miesvoittoisuudesta toteamalla, että  alalla vallitsee ”männliche Dominanz”.

 Totesin somen käytön, kuten muidenkin opetuksellisten suuntausten ja asioiden, olevan vahvasti sidoksissa vallitsevan yhteiskunnan rakenteeseen, perinteeseen, arvoihin sekä  opetuskulttuuriin ja –traditioon. Suomalainen some-kehitys kulkee omaa polkuaan,saksalainen omaansa. Ne eivät ole ristiriidassa keskenään, ei voi sanoa kumpi on parempi , ne ovat kuitenkin erilaisia. Some palvelee ympäröivää ja olemassa olevaa yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla, yhteiskunnan ehdoilla.

Optima

Esittelen Optima-oppimisalustan. 

Tämä on maksullinen oppimisalusta, jota monet oppilaitokset käyttävät.

Sinne voi laittaa tiedotteita, luentomateriaaleja ja tehtäviä. Siellä voi keskustella ja näistä keskusteluista syntyy viestiketjuja. Keskustelussa opiskelija voi esittää opettajalle ja muille opiskelijoille kysymyksiä ja näin saada tarkennuksia opiskeltavaan asiaan.

Tehtävät voidaan palauttaa tämän kautta opettajalle arvioitavaksi, jolloin opiskelu onnistuu myös kotoa käsin. Opiskelu ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan.

Hinta on varmaan ainoa rajoittava tekijä tai opiskelijalla ei ole tarvittavaa laitteistoa ohjelman käyttöön kotoa käsin.

linkki: http://www.discendum.com/optima

Onkohan laillista julkaista tämä kuva?

Scoop.it! - ryhtyisinkö kuratoimaan?

Mikä se on?

Scoop.it! –sivustolla kenen tahansa on mahdollista jakaa internetistä löytämiään artikkeleita ja mitä tahansa materiaalia. Sivustolta voi hakea aihealueittain tietoa lähes tulkoon mistä tahansa. Kysymyksessä on kuitenkin asiantuntijaverkosto, jossa tarkoituksena on jakaa viimeisintä tietoa siten, että joku on jo perehtynyt julkaistavaan aineistoon. Kuraattori on sivuston rekisteröitynyt käyttäjä, joka valitsee manuaalisesti haluamaltaan aihealueelta materiaalit ja julkaisee ne uudelleen omalla Scoop.it!-sivullaan. Sivusto kerää netistä syötteenä avainsanojen perusteella esimerkiksi Googlesta mahdollisia kiinnostavia otsikoita, joista kuraattori voi valita haluamansa, mutta periaatteessa on mahdollista julkaista mikä tahansa relevantti nettisivu. On myös mahdollista julkaista uudelleen jonkun toisen kuraattorin kiinnostava löytö. Lopputulos muistuttaa verkkolehteä.

Kuraattori saa sähköpostiinsa päivittäin tiedon paitsi omasta aktiivisuudestaan niin myös seuraamiensa julkaisijoiden toiminnan. Pian kuraattori huomaakin olevansa osa kasvavaa verkostoa: kommentteja voi tulla läheltä ja kaukaa, vaikkapa toiselta puolelta maailmaa. Aktiivinen kuraattori saa pian itselleen seuraajia ja kommentteja.

Mitä se antaa?

Scoop.it! muodostaa samoista aiheista kiinnostuneiden käyttäjien yhteisön, jonka jäsenet voivat valita, keitä seuraavat. Seurattavat ovat siis oikeita henkilöitä tai yhteisöjä, eivät vain aiheita. Julkaisuja on mahdollista kommentoida: sekä kuraattori että hänen seuraajansa voivat vaihtaa ajatuksia. Mielipiteidenvaihto liittyy aina yhteen julkaisuun kerrallaan, mikä tiivistää keskustelua ja ohjaa pysymään aina käsiteltävässä aiheessa. Siksi keskustelua on myös helpompi seurata toisin kuin esimerkiksi Twitterissä, jossa twiittaukset limittyvät toisiinsa aikajärjestyksessä.

Omat Scoop.it! –sivuni ovat nimeltään Ope IT ja toinen Teacher IT. Alkuperäinen ideani oli, että keräisin ensimmäiseen suomenkielisiä ja jälkimmäiseen englanninkielisiä aineistoja, mutta toisin kävi: Ope IT sisältää julkaisuja molemmilla kielillä.  Tällä hetkellä olen erityisen kiinnostunut iPadin opetuskäytöstä, siksi yritän löytää esimerkiksi hyvien appsien esittelyjä.  Jaan löytöni muiden samasta aiheesta kiinnostuneille.  Seuraan itse mm. Scoop.it!:n tunnetuinta suomalaista eli Timo Ilomäkeä, jolla on 

Scoop.it! on minulle ennen kaikkea oman ammatillisen kehittymisen väline ja ehtymätön tiedonlähde. Minun ei kuitenkaan tarvitse etsiä kaikkea esimerkiksi googlettamalla, vaan Scoop.it!:n hakukone suodattaa valintojeni mukaisesti ehdolle julkaistavaa. Avainsanat, joita käytän minulle tarjottavien materiaalien suodattamisessa, ovat iPad, mobiilioppiminen, tvt, it, sosiaalinen media, opetus, IT, social media, high school, inquire based learning, information seeking, apps, iPad mini ja  learning apps. Toisaalta voin lukea jonkun muun valitseman jutun. Voin muokata avainsanojani toisenlaisiksi milloin tahansa tai luoda kokonaan uusia kuratoitavia aiheita.

Miten pääsee alkuun?

Ensiksi sivustolle rekisteröidytään käyttäjäksi, sitten voi ryhtyä miettimään oman Scoop.it! –sivunsa otsikkoa ja avainsanoja. Seuraava vaihe on lähteiden valinta. Etusivulla voi myös hakea muita kuraattoreita, joiden aiheista on kiinnostunut. Seurattavat sivut avautuvat automaattisesti käyttäjän kirjautuessa palveluun. Julkaisunsa voi jakaa myös Fcabookissa, Twitterissä tai LinkedInissä.

Palvelun peruskäyttö on maksutonta, tarjolla ovat myös maksulliset versiot, Scoop.it Pro todellisille asiantuntijoille  ja Business yrityksille.

Palvelu on englanninkielinen, mutta varsin yksinkertainen.

Ilkka Olander on laatinut erittäin tyhjentävän kuvauksen Scoop.it –kuratoinnista Sometek.fi-sivulla, kannattaa tutustua! Tervetuloa myös minun seuraajakseni!

KIRJOITUSALUSTA.FI yhteisöllisen tekstin tuottamisessa

Kirjoitusalustan aloitussivu näyttää yksinkertaiselta ja selkeältä. 

Aloitussivulta voidaan valita joko uusi kirjoitusalusta tai ryhmätyöskentelytila.

Uusi kirjoitusalusta on tällainen, yksinkertainen ja selkeäkin...

Käyttöohjeet ovat tyypillisen minimaaliset. ”Kaikki kirjoitettu teksti päivittyy välittömästi muille osallistujille, joten suuremmankin tekstin työstäminen yhdessä on helppoa. Kaikki osallistujat saavat oman värikoodinsa sekä asettaa itselleen nimimerkin joka näkyy oikeassa reunassa olevassa keskusteluruudussa.”

Tutustumismatkani Kirjoitusalustalle

Tämä on ensimmäinen kertani tässä palvelussa, ja kestää ”hetken” ennen kuin ymmärrän, mitä? missä? milloin? miten? miksi? kuka? (Kysymyssanoja on loputon ketju.)

Olen päättänyt kokeilla Kirjoitusalusta.fi -sovellusta yhteisöllisen tekstin tuottamiseen, ja kutsun lisää osallistujia mukaan. Lähetän sähköpostiviestin potentiaaliselle testioppilaalleni. Näyttää sille, että kutsu lähetetään normaalin sähköpostiviestin tapaan.

Onneksi tavoitin testioppilaani (backspace), vaikka hiihtoloma näillä korkeuksilla on juuri alkanut. Monet nuoret ovat SoMe:n suurkuluttajia, joten heidät on yllättävän helppo tavoittaa – melkeinpä mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Fyysisesti he voivat olla toisella puolella maailmaa, mutta SoMe seuraa aina mukana. Kirjoittelimme Kirjoitusalustalla hetken, ja huomasin saaneeni häneltä ”aimoannoksen” SoMe-oppia. 

Tekstiä oli helppoa ja havainnollista tuottaa yhdessä, kuten seuraavasta kuvasta ilmenee (pahoittelen kuitenkin edelleen epäselvää kuvan laatua lähetyksessä).

Kirjoitusalustan etusivulta on mahdollista valita ”Luo ryhmätyöskentelytila”.  

Aluksi  ryhmätyötila rekisteröidään siten, että sille annetaan osoite ja ylläpitäjän tunnus.

Ryhmätyötilan näkyvyydeksi voidaan valita  ”julkinen”  tai ”yksityinen”

Kirjoittamista Ryhmätyötilassa voimme varmaankin kokeilla tämän kurssin kestäessä, sillä SoMe-intoahan meillä riittää, kun olemme vauhtiin päässeet.

Kirjoitusalustan etuja ja haittoja

Kirjoitusalusta.fi -palvelua voidaan käyttää ainakin ryhmätöissä, yhteisöllisessä kirjoittamisessa. Sovellus on yksinkertainen ja helppo oppia käyttämään. Värien avulla on helppo seurata kirjoitusprosessissa mukana olevien jäsenten tuotoksia. Palvelun käyttö on maksutonta.

Palvelu on tarkoitettu tekstin tuottamiseen, joten kuva ja ääni eivät tässä palvelussa toimi.

Kielisalkusta kieliblogiin

Kymmenkunta vuotta sitten esiteltiin uutena kielenopetuksen välineenä Eurooppalainen kielisalkku. Oppilas keräsi kansioon omia tuotoksiaan, joita hän teki vieraalla kielellä lukuvuoden aikana: julisteita, kirjoituksia, kokeita ja piirroksia. Salkun tehtävänä oli edistää oppilaan omaa motivaatiota, itsearviointia ja toveriarviointia. Salkku antoi opettajalle tietoa oppilaan edistymisestä lukuvuoden aikana. Siihen aikaan tietotekniikan käyttö opetuksessa oli vielä aika lapsenkengissä eikä somesta osattu edes uneksiakaan, joten kielisalkkutyöt tehtiin lyijykynällä tai tussilla paperille. Nyt on tullut aika tuunata kielisalkkuideaa nykyaikaan sopivaksi ja mikäpä sovellus sopisikaan tarkoitukseen paremmin kuin blogisivusto.

Blogeja voidaan käyttää kielenoppimisen välineenä eri tavalla eri luokka-asteilla. Nuorimmat oppilaat voivat aloittaa blogien työstämisen ottamalla digikuvia ja liittämällä kuviin joko sanoja tai pieniä tekstinpätkiä. Samoin runot, kirjeet, sarjakuvat yms. ovat kielitaidon kehittämisen kannalta hyvää materiaalia. Kun kielitaito karttuu, voivat tarinat saada enemmän sisältöä ja lauserakenteet muuttua monimutkaisemmiksi. Pienet oppilaat voivat aloittaa omaan elämään ja kotipiiriin liittyvistä aiheista, kuten omat lemmikit tai harrastukset.  Yläkoulun ja lukion oppilaat voivat käsitellä jo hyvinkin abstrakteja aiheita. Ennen työskentelyn aloittamista on keskustella tavoitteesta, mihin pyritään ja mitä tuotokselta vaaditaan.  Blogeihin voi liittää myös linkkejä oppilaan muihin, opiskeltavalla kielellä toteutettuihin tuotoksiin, kuten itse äänitettyihin lauluihin tai muihin esityksiin tai  youtube –videoihin.  Aluksi blogien lukijat voivat olla vain oman luokan oppilaita, jotka kommentoivat toistensa kirjoituksia. Kun oppilaat tutkivat toistensa blogeja, tapahtuu vertaisoppimista ja he harjoittelevat vertaiskommentointia. Opettajan pitää ohjeistaa oppilaat hyvin ennen kommentointivaihetta, ettei ketään kommentoida asiattomasti tai etteivät oppilaat kirjoita pelkästään ”ihan kiva”.  Jos opettaja käyttää blogeja arvioinnin välineenä, esimerkiksi korvaamaan koetta, tulee arvioinnin perusteet selittää oppilaille ja vanhemmille.

Blogikirjoituksia voidaan käyttää myös oppiaineiden ja maiden rajat ylittävänä työmuotona. Tällöin työskentely kuuluu esimerkiksi Comenius- tai eTwinning –projektiin. Kaikilla projektiin osallistuvilla opettajilla pitää olla ylläpitäjän tunnukset työskentelyä varten. Blogi-sivustolla suomalaiset lapset kertovat omaan kulttuuriinsa kuuluvista asioista kuvin ja sanoin, samoin tekevät muiden projektiin kuuluvien koulujen oppilaat eri maissa. Oppilaat lukevat toistensa tuotoksia, esittävät tarkentavia kysymyksiä ja vertailevat esimerkiksi lämpötiloja, sääoloja, lähiympäristön kasveja ja eläimiä. Projektin aikana voidaan integroida eri oppiaineita, esimerkiksi englanti ja ympäristötieto. Eri maiden oppilaat saavat blogien myötä mahdollisuuden tuottaa yhdessä yhteisöllisen sivuston, esimerkiksi terveellisistä elintavoista. Tällainen toisten lasten ajatusmaailmaan ja elinympäristöihin tutustuminen on parasta kansainvälisyyskasvatusta.

Miksi kielen opettajan kannattaisi sisällyttää blogit opetusohjelmaan? Opettajan kannalta katsoen blogit antavat hyvän mahdollisuuden seurata lapsen kielitaidon edistymistä. Kun oppilas tekee kaksi – kolme blogia lukukaudessa, antaa se opettajalle hyvän perspektiivin kehityksen tarkasteluun. Esimerkiksi kolmasluokkalainen esittelee lemmikkinsä tai perheensä muutamalla englannin kielen sanalla syyslukukaudella, mutta jo kevätlukukauden lopussa hän osaa kirjoittaa aiheesta pienen tarinan. Isompien oppilaiden kohdalla oppijan autonomisuus korostuu, hän voi näyttää opettajalle, mitä hän osaa tehdä vieraan kielen avulla. Vertaiskommentoinnin  avulla oppilas saa parannusehdotuksia. Kun ehdotukset tulevat samanikäisiltä nuorilta, ne ehkä otetaan paremmin vastaan kuin opettajan ehdottamina. Yhteisöllisessä sisällön tuottamisessa oppilaiden vastuunotto omasta oppimisesta kasvaa sekä ryhmätyötaidot ja sosiaalisuus lisääntyvät.  Blogien avulla opettaja huomaa myös, mitkä asiat on opittu hyvin ja mitkä asiat kaipaavat vielä lisätyöstämistä.

Facebook opon apuna :)

Historiaa

 

Olen käyttänyt facebookia työkäytössä noin 3 vuotta ja todennut sen todella hyväksi ”lisäavuksi” opon töissä.

 Kaikki alkoi siitä, kun rehtori kyseli kerhotoiveita. Minä väläytin siinä, että voisin pitää facebook kerhoa (opetan myös tietotekniikkaa). Kerhotoive otettiin mielenkiinnolla vastaan ja kerho aloitettiin niin, että pidin sitä 1 tunnin viikossa.

Ajatuksena oli se, että saan oppilaat kiinni facebookin kautta myös kouluajan ulkopuolella.

 Aluksi olin facebookissa omalla nimellä ja käytin omaa profiiliani sekä työ että omassa käytössä. Oppilaille tein oman ryhmän ja he eivät nähneet minun henkilökohtaista ”facetusta”.

En päivystänyt tiettynä päivänä tai kellonaikana facebookissa vaan kun kävin siellä joka päivä kuulostelemassa. Toiminta tapahtui siis kouluajan jälkeen.

Aluksi oppilaat hieman vierastivat tilannetta, mutta hyvin pian he alkoivat ottamaan yhteyttä erilaisissa asioissa. Eniten opolle oli hyötyä facesta TET asioiden hoitamisessa. Myös valinnaisainevalinnoissa ja kiusaamistapauksissa oltiin yhteydessä facebookissa.

Monille oppilaille on iso kynnys tulla koulun käytävällä puhumaan asioista tai tulla varaamaan aikaa keskusteluun. Kun oppilas on jo muutenkin vapaa-ajallaan facebookissa, niin samalla saattoi hoitaa myös kouluasioita.

Ensimmäinen vuosi facessa oli harjoittelua ja omalla nimellä siellä oleminen ei ollut hyvä idea. En voinut laittaa esim. tiedotuksia oppilaille, koska esiinnyin omalla nimelläni. Tai olisin voinut, mutta se olisi näyttänyt omituisesta.

Jossakin oli sitten kirjoitettu, että opettaja pakottaa oppilaat facebookkiin tai opettaja kommentoi oppilaiden kirjoituksia jne. En tosin tiedä, oliko kysymys minusta vai jostain muusta. Sen jälkeen poistin kaikki oppilaat facebookin kavereista.

Nykyaikaa

Seuraavana lukuvuonna sitten jatkoin kerhoa, mutta perustin ihan oman profiilin Opo Verkossa, pyysin ihan erillisen koulun oman sähköpostin. Nyt toiminta on ihan koulun toimintaa ja oma fabebookkaaminen on minun yksityisasia.

Facebook kerhosta oli ilmoitus koulun syystiedotteessa ja kävin esittelemässä sitä huoltajille huoltajaillassa. Kerroin myös koulussa opon tunneilla seiskoille kerhosta.

Toiminta jatkui samanlaisena kuin ennenkin, mutta nyt myös huoltajat pystyivät tulemaan kaveriksi. Oppilaat saivat pyytää kaveriksi, mutta se ei ollut pakollista. Kaveriksi otan vain yläkoulun oppilaita ja heidän huoltajiaan. Aina, kun joku pyytää kaveriksi, tarkistan nimilistasta, että oppilas on yläkoulun oppilas. Jos vaikuttaa vähänkin epäilyttävältä, otan yhteyttä viestillä. Huoltajilta kysyn viestillä, että kenen äiti tai isä olet. Jos kaveriksi kysyjä ei ole yläkoulun oppilas, niin kerron hänelle viestillä, miksi en voi hyväksyä kaverikutsua.

Oppilaat tietävät, että facen kautta saa opon kiinni. En lupaa olla ”läsnä” jatkuvasti, mutta viestit katson joka päivä. Ja jos olen paikalla oikeasti, niin oppilaat huomaavat sen keskustelussa ja ottavat sitten heti yhteyttä.

Edelleen TET aika on sitä vilkkainta aikaa. Kun oppilaat hakevat TET paikkoja, niin silloin päivystän facessa ja olen tavoitettavissa. Jos oppilas ei saa TET paikkaa niin hän voi heti ottaa yhteyttä ja voidaan sopia uusi paikka. Näin ei tule puhelinkuluja.

Kirjoitan myös ”seinälle” muistutuksia, että oppilaat muistaisivat esim. palauttaa TET vihkon. TETin aikana päivystän myös, jos oppilaille tulee jotain kysyttävää.

Valinnaisaineasioissa oppilaat ottavat myös yhteyttä ja kyselevät lisätietoja ja vaihtoehtoja.

Kiusaamisasioissa on facebook ollut hyvä väline. Kiusattu oppilas on voinut kertoa asiasta ihan kaikessa rauhassa oman koneen äärellä. Kiusaajaan olen voinut sitten ottaa yhteyttä ja asiasta on keskusteltu reaaliaikaisesti.

Kiusaamisten ”jälkihoitoa” teen myös facebookin kautta. Kyselen esim. kiusatulta oppilaalta sen hetkistä tilannetta.

Oppilaat kyselevät usein aikoja opolle viestillä ja sinne sitten laitan ajan. Monia asioita hoidan kuitenkin ihan viestien välityksellä. Esim. kun huoltaja on ottanut yhteyttä ja oppilaan kanssa pitäisi keskustella, niin voin hoitaa sen facebookissa. Se tuntuu olevan oppilaalle helpompi vaihtoehto kuin istua opon huoneessa.

Facebook on helppo tapa saada oppilaat kiinni, kun he ovat jo siellä muutenkin ja facebook on heille hyvin luonnollinen tapa pitää yhteyttä. Jos ole yrittänyt etsiä jotain oppilasta koulusta, enkä ole tavoittanut, niin kyselen sitten facebookin kautta ja sieltähän hän löytyy. Tai jos ei löydy facesta niin kysyn joltain oppilaalta, että onko näkynyt sitä ja sitä oppilasta facessa, niin tieto menee sitten toisen oppilaan kautta ja kohta asianomainen ottaakin jo yhteyttä.

Olen kertonut facebookin olevan ylimääräinen tiedotuskanava oppilaille ja huoltajille. Laitan facebookin seinälle ilmoituksia koulun tapahtumista, muistutan oppilaita palautuspäivistä jne., mutta muuten en seurustele heidän kanssaan facebookissa. Vain kouluun liittyviä asioita.

Oppilaathan saavat koulussa kaiken saman tiedon, mutta facebookista he saavat asialle vielä muistutuksen. Ja samalla huoltajatkin saavat tiedon asioista.

Huoltajat kyselevät yleensä koulun tapahtumien alkamisaikoja ja paikkoja sekä TET vihkojen ja valinnaisainekorttien palautuksista.

Olen myös Kolin koulun etäopo ja siellä minulla on 8 yläkoululaista. Opon tunnit on hoidettu kouluaikana etäopetuksena. Neljän 9 luokkalaisen kanssa on käyty keskustelua facebookissa yhteisvalinta asioista.

 Yhteenveto

Kaikenkaikkiaan olen kokenut facebookin käytön hyödyllisenä omassa työssäni ja se on jopa helpottanut työtäni huomattavasti. Jos varjopuolia etsii, niin tietysti se, että toiminta tapahtuu kouluajan jälkeen. En ole laskenut minuutteja, kun olen ollut yhteydessä oppilaiden kanssa. Joskus menee tunti viikossa ja joskus enemmän. Käytän kuitenkin tietokonetta kotona, joten tämä kerho menee ihan siinä sivussa. Ja oppilaiden kanssa tulee selvitettyä kouluasioita tavallaan ihan heidän huomaamattaan, facebookissa kun ovat kuitenkin heti koulun jälkeen.

Tänä aikana kun olen toiminut facessa, ei ole ollut mitään ongelmia. Mitään asiatonta ei ole tapahtunut. Ainut on se, että kun oppilas on Opon kaveri facessa niin opolle näkyvät kaikki kirjoitukset. En välttämättä halua tietää, mitä oppilas on tehnyt viikonlopun aikana… Sanoin kyllä oppilaille, että laittakaa asetuksiin niin, että teidän kirjoitukset eivät näkyisi Opolle. Kukaan ei ole laittanut. Johtuisikohan siitä, että eivät osaa???

Kyselin tietotekniikkaryhmän oppilailta, että käyttävätkö he facebookia mitenkään kouluasioihin. Muutamat sanoivat kyselevänsä läksyjä kavereilta. Eli yläkoulun oppilaat eivät vielä ymmärrä, mitä kaikkea netissä voi tehdä. Heidän mielestään siellä on vain facet ja meset ja pelit. He eivät voi jotenkin kuvitella, että netistä voisi olla hyötyä myös koulunkäynnissä.

 

 

 

Etäopetusta Hangoutilla - vai oliko se ...

Etäopetusta Hangoutilla

• vai oliko se Skype vai Adobe Connection?

Etänä, mutta ei erityksissä

Muutama vuosi sitten altistuin pahasti sädesienten ja homeiden aiheuttamille sisäilmatoksiineille. Saan edelleen voimakkaita oireita sisäilman myrkyistä enkä pysty toimimaan erityisopettajana. Homenokkana eläminen on rajoittunutta. Sosiaalinen kanssakäyminen, tiedonhankinta, opiskelu sekä ihan tavallinen rentoutuminen lukemisen, näkemisen ja esittävän taiteen parissa on siirtynyt suurelta osin verkkoon. Tämä Some-kurssi on minulle siis uudenlaisen työn ja elämisen välineiden opiskelua.

Tulevaa työtäni olen rakentamassa etäopetuksen kentälle. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa pystyn tvt:n avulla toimimaan opettajana, kasvamisen ja oppimisen tukijana.

Kotikuntani on viime vuosina laajentunut pinta-alaltaan ja koulujen lukumärä on kasvanut. Oppijoiden joukko on kirjava ja meillä on huoli opetussuunnitelman mukaisten palvelujen tarjoamisesta jokaiselle koululle. Yksi ryhmistä on suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat. Etäopetuksen kautta yksittäiselle maahanmuuttjaoppilaalle on mahdollisuus saada opetusta, jossa hän saa tarvisemaansa tukea myös valmistavan opetuksen jälkeen. Monikulttuuristen oppilaiden tukeminen suomenkieliseen kouluun siirryttäessä kaipaa ohjaajaa. Minulle tästä voisi löytyä mahdollisuus tehdä töitä järkevällä tavalla.

Somen välineet

Kaupunkimme opetustoimessa on pitkää tehty etäopetusta Kaukopulpetin avulla. Opetus jakautuu suomenkielen opetukseen maahanmuuttajille (S2-opetus) ja äidinkielenopetukseen ulkomailla asuville suomenkielisille koululaisille. Tähän joukkoon voidaan lisätä myös ne oppilaat, jotka eivät terveydellisistä tai muista syistä voi osallistua perusopetukseen. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/16553_Kauko_esite_S2_25102006.pdf

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/17095_kaukoesite.pdf

Videoneuvottelut ovat oleellinen osa etäopetusta. Wikipedian mukaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Videoneuvottelu) se tarkoittaa kahden tai useamman osallistujan välistä keskustelua, jossa hyödynnetään tekniikan mahdollistamaa kuvan ja äänen siirtoa reaaliaikaisesti paikasta toiseen. Nykyään videoyhteyden luominen onnistuu näppärästi koulujen verkossa ja mobiililaitteillakin. Toimiva verkkoyhteys, nettikamera ja kuulokemikrofoni-yhdistelmä ja sopiva sovellus saadaan joka koululle. Kaukopulpetti käyttää tarpeen mukaan Adobe Connectia tai Skypeä. Koulujen verkossa kunnan hankkima sovellus toimii. Osa työstäni tulisi kuitenkin olemaan kodista kotiin tehtävää, joten mietin vahvasti avoimesti saatavilla olevia sovelluksia. Ihan tarkkaa tietoa kaikista käytössä olevista ohjelmista ei minulla ole ja esim. Virpi Pietikäisen mainitsema Wyev oli ihan uusi tuttavuus  Verkkovideoluento: Verkon välineitä opettamisen ja oppimisen tueksi / Virpi Pietikäinen (31 min).

Itseäni kiinnostaa tuo Google Hangout. 
http://www.google.com/intl/fi_ALL/+/learnmore/hangouts/
 Google tarjoaa monia sovelluksia, joita opettajan helppo käyttää työvälineinä. Samalla tilillä, kirjautumisella pääsee käyttämään ilmaiseksi myös Hangouttia. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Aloitat hangoutin ja kutsut sinne osallistujia. Tässä sovelluksessa pääset jakamaan tapaamisen yhdeksän osallistujan kesken. Äänen ja kuvan lisäksi palvelussa on keskustelupalsta, jossa voi pikaviesteillä muiden kanssa. Näkymään voi avata driven kautta teksti/tehtäväpohjia, kuvia, videoita. Yhteinen keskustelu onnistuu, kun mikit ovat kunnossa ja kuulokkeet kytkettyinä. Yhdessä voidaan pelata pelejä, kirjoittaa ja houkuttaa oppilaita käyttämään puhetta. Headsetti lienee lähes välttämätön useamman keskustelijan tapaamisissa. Kaiuttimista tuleva ääni lähtee helposti kiertämään ja saa aikaan epämiellyttävän kakofonia, josta ainakin muutamilla kurssilaisista on kokemusta. 

Hangout tuo mieleen hengailun, roikkumisen. Etäopetuksen välineenä videoneuvottelut ovat tiiviitä ja tavoitteellisia tuokioita. Kontakti oppilaan ja opettajan välillä vahvistuu näköyhteyden avulla. Pääsemme suoraan viestintää, kaukaa lähelle ja harjoittelemaan asioita ihan naamatusten. Suora yhteys oppilaan kanssa voi tuntua jopa raskaalta, joten suunnittelussa on tietenkin huomoitava oppilaan tarpeet ja taitotaso. Tunneilla on ainakin alussa hyvä olla mukana tukihenkilö, opettaja tai koulunkäynnin ohjaaja, joka varmistaa tekniikan toimivuuden. Pulmatilanteita varten on hyvä laatia parikin varasuunnitelmaa, ettei oppilaan aika kävisi pitkäksi, tyhjäksi roikkumiseksi. Suomi toisena kielenä opetukseen ja ylipäätään kielten etäopetukseen olen jo nyt saanut hyviä vinkkejä Vieraat kielet verkossa -webinaarissa (http://vieraatkieletverkossa.wordpress.com/).

Tulevassa työssäni käytän tätä sovellusta ehkä myös kotien kanssa viestitellessäni. Hangout on hyvin käyttökelpoinen väline työharjoittelujen seuraamiseen, ohjeiden jakamiseen ja tutusmispaikan ohjaajan kanssa käytäviin keskusteluihin. Videoneuvottelun avulla säästyy aikaa ja matkakustannuksia, jos tällaiset kestävän kehityksen asiat halutaan nostaa esille. Toinen asia, johon törmäsin näitä googlen ohjelmia selatessani oli turvallisuus. Ideana voisi olla, että opintojen myötä nuoret saavat tästä uuden välineen vapaa-aikaansa varten. He löytäisivät esim. saman kielen edustajia ja käyttäisivät Hangouttia myös kotikielen opiskelussa. Yhteydenpito ystävien ja sukulaisten kanssa helpottuisi. Erilaisuuden ja eristyneisyyden kokemusten jakaminen verkossa voi auttaa löytämään yhteisöllisyyttä. Mutta, avoimuudessa on hankaluutensa. Piireihin voi tuppautua ulkopuolisia. Googlen sivuilla on onneksi hyvää materiaalia nettikäyttäytymisestä ja turvallisuudesta. Siellä oli lukemisen arvoisia vinkkejä meille kaikille. Google+ -turvallisuusopas teini-ikäisille ( https://support.google.com/plus/bin/answer.py?hl=fi&answer=2407397&topic=2409412&rd=1)

Teknisistä ratkaisuista ja sovelluksista en ehkä vielä osaa kirjoittaa, mutta opiskelen aihetta vakavin aikein, joitakin palasia kaukaa, somea etänä...