lauantai 16. maaliskuuta 2013



Opettajan tekijänoikeus


Sosiaalinen media ryntää luokkahuoneisiin ja työpajoihin. Jukka Pojan mukaan "Tietotulva vie mennessään ja liika tieto voi jopa sekoittaa pään" 


Sekoaako pää tekijänoikeuskysymyksistä näin sosiaalisen median aikakaudella? Käyttöoikeutesi voit selvittää sivulta löytyvän kyselyn avulla. Sivulla on mielenkiintoinen vuokaavio, jonka voi tekijän mukaan tulostaa ja kiinnittää sopivaan paikaan. Mikä teidän mielestänne olisi koululla sopiva paikka tuollaiselle luomukselle? :)

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Facebook työvälineenä? Kyllä ja ei

 
 
Lueskelin Sometek.fi blogia ja kiinnostuin Ilkka Olanderin kirjoituksesta Facebook työvälineenä. Aihe kiinnosti minua koska käytän itsekkin facebookia työssäni.

Blogissa käsiteltiin facebookin työkäytön hyviä ja huonoja puolia ja itse allekirjoitan kaiken, mitä siellä sanotaan.
 
Olander on kysellyt facebookin työkäytöstä yli 3000 ihmiseltä ja esille oli tullut mm. seuraavanlaisia käyttötarkoituksia:

-arkisten asioiden hoitaminen ja ihmisten hyvä tavoitettavuus

-tiedon hankinta, ajan tasalla pysyminen, ryhmissä jaetut linkit ja alan keskustelut

-kommunikointi opiskelijoiden kanssa
 
Itse olen huomannut myös, että facebookin kautta saan oppilaat tosi hyvin kiinni ja asioiden hoitaminen sujuu nopeasti ja tehokkaasti.

Olander on ollut mukana myös projektissa, jossa on käytetty facebookkia viestintäkanavana. Koska hanketta tehtiin eri puolilla Suomea niin keskusteluun ja palautteeseen oli käytetty suljettua facebook ryhmää. Siinäkin on huomattiin, että etuna oli kommunikoinnin nopeus, kun vastaukset tulivat parissa minuutissa. Keskustelut koettiin myös hauskaksi.
 
Facebook on koettu ihan mukavaksi arkiseksi kommunikointivälineeksi, mutta löytyy paljon syitä, miksi yritykset eivät käytä facebookkia viestintäkanavana. Mainokset ja viihdesisältö häiritsevät sekä linjoilla olevat kaverit keskeyttävät ajatukset, joten kaverit ja työelämä sekoittuvat.

Ongelmia tuottaa myöskin facebookin käyttöehdot koska kaikki palveluun lisätty sisältö on Facebookin ”omaisuutta”. Facebookkiin on tullut lisäksi paljon ei-toivottuja muutoksia.

Lopuksi todetaan, että Facebook sopii parhaiten arkisten asioiden hoitamiseen.

Itse en myöskään käyttäisi facebookkia muuhun, kuin yleisten asioiden hoitamiseen. En koskaan laita sinne mitään yksityisiä tietoja. Kaikki asiat ovat sellaisia, mitä voisi antaa luettavaksi kenelle hyvänsä. Tietenkin yksityisviesteissä voidaan kirjoitella oppilaan kanssa enempi henkilökohtaista, mutta sielläkin varon kaikkea sellaista, mistä jonkun voisi tunnistaa. Viestit poistan heti.

Myös omassa yksityisprofiilissani olen tarkkana. Kirjoitan vain yleisiä asioita ja poistan kirjoitukset aina parin päivän päästä. Samoin poistan yksityisviestin heti keskustelun loputtua.

 
 

torstai 14. maaliskuuta 2013

Saako opiskelijat pakottaa Googleen?

http://flic.kr/p/4mzmoq
Anne Rongas ja erityisesti Opeblogi on opastanut minua askel askeleelta tvt-taipaleellani. Valitsin Opeblogista kiinnostavaksi aiheeksi sosiaalisen median palvelut, joita voi käyttää ilman kirjautumista. Anne on päivittänyt listaa moneen otteeseen, joten se on aika hyvin ajan tasalla.
 
Lukion opettajana pääsen erilaisten palvelujen asettamissa ikärajoissa helpommalla kuin kollegani ala- tai yläkoulussa. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan ole täysi-ikäisiä. Huoltajilta pitäisi pyytää lupia. Lukiossamme käytetään medialupalomaketta, jossa pyydetään lupaa sekä kuvataiteen töiden julkaisuun, FB-sivuilla ryhmäkuvien julkaisuun, juhlista kuvattaviin videoihin ja muutamaan muuhunkin asiaan.

Olisi mainiota käyttää erilaisia somepalveluja, mutta mietityttää se, voiko opiskelijat velvoittaa esim. luomaan Google-tiliä. Joku kommentoi opettajanhuoneessa, että voisihan tili olla väliaikainen ja sen voi poistaa projektin/ kurssin jälkeen. Osaa huolettaa se, että tiedot tai jotkut metatiedot päätyvät Yhdysvaltoihin. Itse olen aika perusluottavainen (sinisilmäinen?) ihminen, enkä ollenkaan taipuvainen salaliittoteorioihin. Silti haluaisin toimia vastuullisesti ja järkevästi. Yksi tapa on käyttää näitä palveluja, joihin ei tarvitse kirjautua.

Harto Pönkä on upottanut blogiinsa Slideshare-esityksensä, jossa käsittelee tätä problematiikkaa ikärajoista sosiaalisen median käytön ehdoista. Blogissa on myös linkki opetushallituksen suosituksiin sosiaalisen median opetuskäytöstä.Tätä asiaa käsitellään myös EDU.fi -sivustolla omana kokonaisuutenaan. Mielenkiintoinen taulukko sosiaalisen median monien palveluiden käyttöehdoista, kotimaasta ja ikärajoista on Elias Aarnion kokoama. Sivun alareunassa oleva päivämäärä vihjaa, että taulukko olisi loppuvuodelta 2010. Jos sitä ei ole päivitetty tuon jälkeen, luulen monen asian muuttuneen. Sosiaalisen median palveluja tulee ja menee, muuttuu ja kehittyy. Käyttäjältä vaaditaan joustavuutta ja valmiutta siirtyä palvelusta toiseen. Ehkä Opetushallituksenkin pitäisi huolehtia sosiaalisen median opetuskäytön ohjeiden päivittämisestä. 

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Matematiikan opetuksen tulevaisuus

”Jos matematiikan oppiminen kuvitellaan korkeaksi portaikoksi, kukin oppilas saa opettajan tukiessa nousta portaita omaan tahtiin askel kerrallaan ja pysähtyä tietylle askelmalle niin pitkäksi aikaa kuin se on oppimisen kannalta järkevää. Tärkein seikka on, että askelmia ei edetä liian nopeasti eikä missään nimessä loikita yli, koska tällöin liian nopeaa nousua seuraava korkeanpaikankammo sumentaa loogisen ajattelun.”


Matematiikan opetuksen tulevaisuus-blogissa käsitellään flipped classroom -menetelmää ja siitä saatuja kokemuksia. Menetelmän selittää parhaiten opetus.tv:n tuottama video.


Itse pidän kyseisestä ajatuksesta ja menetelmästä ja minua suunnattomasti harmittaa, etten voi kokeilla tuota opetus.tv:n valmiiden materiaalien kanssa pitkän matematiikan kursseilla ja etälukionkin kursseista juuri tuota MAB2-kurssia minulla ei ole :-(

Yläkoulun matematiikkaan valmiita materiaaleja ei ole saatavilla, ainakaan vielä, ja krooninen ajanpuute estää vastaavien opetustuokioiden tekemisen.

Toivottavasti Janne ja kumppanit viitsivät täydentää materiaaleja yhtä ansiokkaasti tulevaisuudessakin.

Picasa verkkoalbumit

Picasa verkkoalbumeilla on mahdollista järjestää esimerkiksi jonkin kurssin työskentelystä ja tuotoksista verkkonäyttely. Kuvia voi tallentaa ja käsitellä Picasassa ja julkaista halutulle ryhmälle.
Linkittämällä sitä muihin Google+ palveluihin saadaan mukaan vuorovaikutteisuus. Opiskelijat  voivat esitellä omia tuotoksiaan verkkonäyttelyinä Picasassa ja keskustella niistä linkitettyinä esim. Google Docsiin. Pedagogisessa mielessä kuvien käsittely ja jakaminen verkkoalbumeissa on luonteva tapa käsitellä myös tekijänoikeuksia kuvien julkaisussa ja oppia tekemällä.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Sosiaalinen intranet

Tutustuin http://sometek.fi/:ssä sosiaaliseen intranet 2.o oppimisalustaan. Se vaikuttaa toimivalta ja edistää oppivan organisaation toimintaa. Sen muokattavuus ja joustavuus vaikutti hyvältä. Sitä saattaa käyttä missä ja milloin vain.
Oma tila - henkilökohtainen oppimisympäristö. Oma tila voi edistää oppimista monin tavoin: se voi toimia eOpintopäiväkirjana, ePortfoliona, henkilökohtaisena tiedonhallintajärjestelmänä ja verkostoitumisen alustana.Parhaimmillaan omasta tilasta voi muodostua kaikkea opiskelua jäsentävä tukikohta, elinikäisen oppimisen alusta. Sinne hän voi kootaa eportfolion, jota opiskelija voi hyödyntää myöhemmin työpaikan haussa.
Lähde: http://sometek.fi/hyvasti-sahkoposti-tervetuloa-sosiaalinen-intranet/

Tuula

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Second Life oppimisalustana

 
- Miten palvelua voi hyödyntää?  
- Millaisia pedagogisia käyttötapoja siinä on? 
- Millaisia teknisiä tai sosiaalisia mahdollisuuksia siinä on?
 

 

 
 
 


Second Life mahdollistaa oppimisen kolmiulotteisessa virtuaalimaailmassa. Oppijat luovat itselleen Avattaren (hahmo/nukke), joka edustaa käyttäjää oppimisympäristössä. Nukelle valitaan nimi luettelosta, sille hankitaan vaatteet ja sitä liikutellaan erilaisissa ympäristöissä. Second Life sopii etä- ja lähiopetukseen. Maailmalla sitä on hyödynnetty kielten ja historian opiskelussa sekä reaalimaailman tilanteiden ja ilmiöiden simuloinnissa. Second Life konkretisoi oppijan oppimispolun näkyväksi prosessiksi. Second Life tukee henkilökohtaista oppimisprosessia ja toisaalta siellä voi rakentaa tietoa yhteisönä. Oppimisprosessi on sosiaalinen ja vuorovaikutteinen, se tukee sosiaalista ja itsenäistä verkossa oppimista. SL kehittää itseohjautuvuutta ja itsenäistä tiedon etsimistä ja mahdollistaa vertaisoppimisen.
Second Lifen vahvuudet opetuksessa ovat voimakas läsnäolon tunne ja mahdollisuudet elämyksellisyyteen, visualisointiin ja draamaan. Virtuaalisessa maailmassa opiskellessa korostuu vuorovaikutus. Kommunikointi tapahtuu kirjoittamalla julkisia tai yksityisiä viestejä. Sosiaalinen oppimismaisema on motivoiva ja vetoaa nuoriin. Pedagogiseen tarkoitukseen tarvitaan reaalimaailman  yhdistämistä virtuaalimaailmaan (luokkahuone, verkkovideo ja Second Life –yleisöt). Mediateknologia antaa maisemaan äänen ja videon, mikrofonin välityksellä on mahdollista keskustella. Oppimisympäristö voi  olla globaalinen.
Useat kansalliset toimijat ovat järjestäneet erilaisia oppimis- ja yleisötilanteita Second Lifessa. Second Life tarjoaa opettajalle ja kouluttajille mahdollisuuden saada välitöntä palautetta sekä tehdä itse havaintoja etä- ja lähiopetuksen yhdistämisen pedagogisista kehittämiskohdista. Syntyy uusia toimijoiden rooleja, oppimista tukevia menetelmiä ja prosesseja - malleja, joita toimijat voivat hyödyntää omissa organisaatioissaan.
Second Lifessä voi käydä konserteissa ja  taidenäyttelyissä tai rakentaa virtuaalista taloa. Myös shoppailu on suosittua. Monet yritykset mainostavat Second Lifessa. Linden Lab tarjoaa oppilaitoksille maata Second Lifesta ale-hintaan. Yliopistot ja muut koulutuslaitokset ovat ostaneet yhteisiä tontteja ja saaria. Tonteilleen he luovat tiloja opetusta ja tutkimusta varten. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Harvard Law School on jo vuosia tarjonnut kursseja Second Lifessa. Opiskelijat osallistuvat verkossa esimerkiksi simuloituun oikeudenkäyntiin.
Second Lifen avoimiakin alueita voi hyödyntää opetuksessa. Keinomaailmasta löytyy perinteisiä oppimispaikkoja, kuten kirjastoja, ryhmätiloja ja luentosaleja. Rinnalle on syntynyt alueita, jotka mahdollistavat havainnollistamisen uudella tavalla. Paikan päällä voi kokea, miten tsunami muodostuu. Miltä sademetsässä näyttää? Virtuaalisessa sairaalassa voi opetella röntgenkuvien tulkintaa. Suosittu kohde on Kalifornian yliopiston hallusinaatio-tila. Siinä voi kokea maailman, joka on luotu skitsofreniaa sairastavien kuvauksista. Tekniikankin uumeniin pääsee, kun kävelee Dell-tietokoneen sisään. Suomen eOppimiskeskus osti oman saarensa Second Lifesta keväällä 2008. Keinomeressä kelluva EduFinland mahdollistaa sen, että myös yksityiset suomalaiset koulut pääsevät Second Lifeen.  

Ammattikorkeakoulujen hanke
4GoodLife on virtuaalimaailmassa, Second Lifessa sijaitseva hyvinvointialue, joka on osa opiskelijoiden terveyden edistäminen Second Lifessa -hanketta. Opiskelijoiden terveyden edistäminen Second Lifessa oli Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeen ammattikorkeakoulu hallinnoi ja koordinoi hanketta. Hanke toteutettiin 1.1. 2010 – 31.12.2012 sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana.
4GoodLifessa tarjottiin hyvinvointia edistävää terveystietoa, opiskelijoiden kohtaamismahdollisuuksia sekä tapahtumia eri teemoilla. Alueen sisältöjä kehitettiin hyödyntämällä virtuaalimaailman monipuolisia ominaisuuksia. Teemoissa käsiteltiin mm. seksuaaliterveyttä, erilaisia päihteitä, liikkumista, opiskelijan jaksamista, sekä muuta. Lisäksi alueella järjestettiin vapaamuotoisia, toiminnallisia hyvinvointitapahtumia.
Second life Lohjan saari – mediataitoja tuleville sairaanhoitajille http://www.itk.fi/2012/ohjelma/foorumi/129 
Bisneksen opiskelua, yrittäjyyttä ja onnellista elämää Second Lifessahttp://www.itk.fi/2012/ohjelma/foorumi/41 

Ohjeita
http://www.secondlife.com -verkkopalvelusta löytyy tietoa Second Lifesta. Palvelussa luodaan avatar, minkä jälkeen Second Life -virtuaalimaailmaan voi uppoutua lataamalla omalle tietokoneelle Second Life –ohjelma. Kun olet oppinut Second Life -virtuaalimaailmassa tarpeelliset perustaidot, vieraile esimerkiksi Aducate-saarella (http://maps.secondlife.com/secondlife/Aducate%20Island/42/148/25) tai Itä-Suomen yliopiston perusopetuksen virtuaalitontilla (http://slurl.com/secondlife/EduFinland%20II/48/200/22/). Saarella on lisää tietoa Second Lifesta ja tietoa siitä, mistä saa lisää tietoa ja valmennusta sen pedagogiseen hyödyntämiseen. (HUOM! Itä-Suomen yliopistossa SL on asennettu palvelimelle, joten konekohtaista asennusta ei tarvita.)
Käyttäjiä Second Lifellä on yli neljätoista miljoonaa, se perustettiin vuonna 2003.Second Lifessa voi vuokrata virtuaalimaata, rakentaa tai perustaa yrityksen ja siellä on joitakin  roolipelialueita. Ohjelman peruskäyttö on ilmaista. Aluksi käyttäjä luo ilmaisen käyttäjätilin ja lataa käyttöohjelman, jonka avulla hän voi hallita hahmoaan simulaation sisällä. Käyttäjän oma hahmo eli avatar on rajattomasti muokattavissa. Liikkuminen simulaation sisällä tapahtuu joko kävellen, lentäen tai teleportaten. Koska Second Lifen maa-alueet koostuvat pienistä alueista, jotka on liitetty yhteen yhdeksi isoksi mantereeksi, voi koko maailmaa tutkailla vapaasti lentäen.
Evelyn Barony :)